tiistai 21. maaliskuuta 2017

Maukas chorizosalaatti + arvonta

Tästä chorizo-kikhernesalaatista veikkaan hittiä grilliruuan kaveriksi kesällä. Mielessä on jo kuuma päivä, jolloin puugrillin tuoksu täyttää pienen pihamme, Jukka grillaa rasvaista entteriä ja minä loikoilen riippumatossa roselasi kädessä kun olen ensin valmistellut tämän salaatin maustumaan. 
Maistui salaatti toki eilen lounaallakin töissä, mutta veikkaan tunnelmalisän parantavan makua entisestään. 

Salaatti on helppo saattaa kokoon muutamasta raaka-aineesta ja marinadista. Maku on mausteisen mukava, kevyehkö ja täyttävä. Makkara tuo kivaa rasvaisuutta ja punasipuli miedon kirpsakkaa rapsakkuutta. Paprikoiden grillaaminen ja kuoriminen on salaatin työläin osa, joten kovin työläs se ei ole, kunhan polttaa paprikat ihan mustiksi. Makea maku ja pehmeä suutuntuma palkitsevat kyllä kuorimisen vaivan!
Salaatti on kotoisin bloggaajakollega Erja Ariela Säkkisen uutukaiskirjasta Andalusian auringossa - kulinaristiretkiä Jerezistä Jerusalemiin. Tiesin Arielan jakavan rakkauteni mustekala- ja munakoisoruokiin, mutta sitä en ennen kirjaa tiennyt että meillä on sama tapas-suosikki - ohuesti paneroidut kroketit. Niitä kokeilen varmasti kirjan ohjeella, serranolisällä. Mustekaloihin ja munakoisoon löytyy kirjasta useita reseptejä, mielenkiintoisimpana uppopaistetut munakoisosiivut jotka nautitaan ruokohunajan tai vaahterasiirapin kanssa. Yhtä lailla kiinnostavaksi nousevat kirsikkagazpacho, ja syyrialainen kananmaksa granaattiomena-siirappikastikkeessa. 
Kulinaristiretkikirjassa makumatkataan Andalusiassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä, joissa kirjoittaja on paitsi reissannut myös asunut. Arvostan sitä, että Ariela on antanut myös ravintolasuosituksia paikanpäälle, sillä hinku matkustaa varsinkin Israeliin senkuin kasvoi tämän kirjan myötä. Pidän kovasti jutuista reseptien ohessa, joiden myötä opin mm. sen mitä meinaa jos joku tuumaa minulle "olkoon chrein kanssasi". Niitä olisi saanut olla vieläkin enemmän, mutta toisaalta vastaavia turinoita löytyy onneksi myös paljon Arielan blogista Andalusian auringossa

Selaillessa Andalusian auringossa-kirjaa minulle nousee hinku tehdä brunssi kokonaan teoksen antimilla. Brunssille katettaisiin ainakin tässä ohjeistettua chorizo-kikhernesalaattia, espanjalaista majoneesista perunasalaattia äyriäisillä, mausteisessa tomaattikastikkeessa kypsennettyjä kananmunia eli shakshoukaa, maurilaisia lihavartaita grillistä ja arabialaisia minipizzoja. Churrot appelsiinisella suklaakastikkeella saisivat päättää brunssin makeasti. Tämän pöydän äärelle kelpaisi kutsua kaveriporukan nautiskelemaan ja nauramaan, sillä moinen on tapana kirjan kulttuureissakin: jakaa rakkautta ruuan kautta yhteen kokoontumalla.
Eikö vaan olisikin kiva omistaa tämä kirja ja tehdä omia brunssi- tai lounassuunnitelmia lomapläänäilyistä puhumattakaan? Kirjasta kiinnostuneet voivat jättää sähköpostinsa tämän jutun kommentteihin. Sunnuntaina 26.3 klo 20 lupaan arpoa yhdelle onnelliselle tämän ihanuuden. 

SALAATTI KIKHERNEISTÄ, CHORIZOSTA JA PAAHDETUISTA PAPRIKOISTA

Garbanzo con chorizo y pimientos

lounaana 2-3:lle, lisukkeena useammalle

1 tlk kikherneitä (valutettuna paino 240g)
1 pieni punasipuli, ohuina renkaina
3 paahdettua punaista paprikaa (tai 1 prk valmiiksi paahdettuja paprikoita)
200 g chorizoa (kesto- tai raakamakkarana)
nippu rucolaa
nippu lehtipersiljaa

marinadi
½ dl mietoa öljyä
1 rkl sherryviinietikkaa
½ tl pimientonia (savupaprikajauhetta)
 14 tl juustokuminaa
 14 tl korianterinsiemeniä, jauhettuna
suolaa
mustapippuria

tarjoiluun
sitruunalohkoja

Valuta kikherneet lävikössä. Yhdistä punasipulien kanssa kulhossa. Sekoita marinadin ainekset keskenään ja kaada kikherne-sipuliseokseen. Sekoita. 
Halkaise paprikat. Paahda grillissä tai grillivastuksen alla kunnes paprikoiden pinta mustuu kunnolla ja kuplii. 
Nosta sivuun ja peitä kunnes paprikat ovat jäähtyneet käsiteltäviksi. Kuori ja suikaloi (tai paloittele kuten minä).
Leikkaa kestomakkarachorizo noin sentin paksuisiksi siivuiksi ja paista niihin pannulla ilman öljyä hyvä väri. Nosta reikäkauhalla tarjoilukulhoon. Jos käytät raakamakkaraa, plumpsauta makkarapaloja kuorestaan pannulle ja paista ne kunnolla kypsiksi. Itse tein pikkurillinpään kokoisia palluroita jotka kypsentyivät nopsaan. 
Sekoita tarjoilukulhossa makkara, rucola, paprikapalat, persilja ja kikherne-sipuli. Tarkista maku ja tarjoile tuoreen sitruunamehulorauksen kera. 

***

Kirja saatu arvostelukappaleena, WSOY toimittaa arvontakirjan. 

torstai 16. maaliskuuta 2017

Bryssel ja Chez Léon

Brysseliin on aina silloin tällöin jotain työasiaa, kuten viime vuoden loppupuolella, Suomen itsenäisyyspäivänä. Brysselissä on joulun alla monen Keski-Eurooppalaisen kaupungin tavoin näyttävät jouluvalaistukset, varsinkin Suurtorilla. Grand-Place (hollanniksi Grote Markt, suom. Suurtori) on Brysselin keskusaukio, jota reunustavat mm. Kaupungintalo (Hôtel de Ville) ja Kuninkaan talo (ransk. Maison du Roi, holl. Broodhuis). Toria pidetään yleisesti jopa yhtenä maailman kauneimmista. Torille koristeltava joulukuusi tulee Iltalehden tietojen mukaan usein Suomesta. Suurtori on keskeinen paikka keskusta-alueella ja siitä on lyhyet kävelyetäisyydet ostoksille ja ruokailemaan. 
Yhden illan aikana piti hankkia joulukonvehdit tuliaisiksi ja käydä syömässä. Konvehtien ystävälle suosittelen katettua Les Galeries Royales Saint-Hubert katua (kartta), jossa on kaikki laatusuklaat saatavilla saman katon alla. 
Kauppiailla on mitä hienoimpia pakkauksia ja makuyhdistelmiä, mikä tosin aiheuttaa tarpeen ostaa lisää ja lisää. 
Konvehteja löytyy onneksi kaikille kukkaroille, kun hiukan malttaa katsella valikoimia. Kallimmillaan törmäsin noin 3 euroa kappaleelta maksaviin konvehteihin, mutta varsin hyviä konvehteja sai jo kympillä rasiallisen. 

Shoppailun jälkeen tuli nälkä. Euroopan pääkaupunkina Brysselissä vierailee jatkuvasti erilaisia delegaatioita ja työmatkalaisia, joita ruokkimaan on perustettu lukuisia ja laadukkaitakin ravintoloita. Itselleni hieman yllättävä tieto oli, että Brysselissä on Euroopan kaupungeista kolmanneksi eniten Michelin tähtiä. Kaupungissa ei ole tällä hetkellä kolmen tähden ravintoloita, mutta viisi ravintolaa on saanut kaksi tähteä ja 21 yhden. Kaupungin kuuluisimmat ravintolakadut ovat toisiaan risteävät rue des Bouchers ja Petite rue des Bouchers
Brysselin erikoisherkku on "moules et frites" simpukoita ja ranskalaisia perunoita. Olen kahdesti aiemmin käynyt legendaarisessa Chez Léon ravintolassa nauttimassa simpukoita ja halusin niitä nytkin. Chez Léonissa todella tiedetään ja osataan, sillä paikka on perustettu vuonna 1893! Ravintola sijaitsee juurikin mainittujen tunnetuimpien ravintolakatujen risteyksessä. Arki-iltana sain yhdelle hengelle pöydän kun vain kävelin sisään, mutta isommalle ryhmälle on suositeltavaa tehdä varaus. Ravintola on iso, mutta suosionsa takia iltaisin muodostuu jono ulos. 
Chez Léonilla on tarjolla 800g simpukkapatoja muutamilla eri makuyhdistelmissä. Päädyin simppelisti valkoviini, kerma, selleri ja sipuli yhdistelmään. Annokseen sisältyy siis ranskalaiset ja alkuun toivat hiukan tuoretta patonkia. Ruokajuomaksi valitsin puolen litran tuopin Georges Pils olutta. Ei ole turhasta tullut maine! Todella maistuvaa ja täyttävä setti. Söin viimeistä murua myöden ja naama hymyssä vyöryin pois. Simpukkapata maksoi 25,85 euroa ja olut 6,20 euroa, yhteensä 32,05 euroa. 
 Vilkaisin vielä keittiön puolelle ja kiirettä piti herroilla.
 Ulkona oli muutama porukka odottelemassa sisäänpääsyä, kun lähdin pois.

Tuhdin illallisen jälkeen kävelin katsomaan kaupungin ehkä tunnetuinta nähtävyyttä, piskuista Manneken Pis patsasta. Patsas sijaitsee pari sataa metriä Suurtorilta, Rue du Chenen ja Rue de l'Etuve katujen risteyksessä. Lähikuvien perusteella ei välttämättä hahmota, miten pieni patsas on kyseessä, joten edellinen kuva tuo hiukan skaalaa. 
Siinä se poika pissaa taukoamatta, nyt joulukoristeiden ympäröimänä.

Brysselissä on paljon muutakin nähtävää, mutta yhden illan aikana en ehtinyt tämän enempää. Vahva suosistus Chez Léon ravintolalle, sillä Brysselissä tulee syödä ja kokea simpukoiden hyvyys.

Chez Léon
Rue des Bouchers 18
1000 Bruxelles, Belgia
http://www.chezleon.be/en/

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Ravintola Jord, rento ja maistuva

Ravintola Jord Kampin ostoskeskuksen Korttelissa houkutteli meitä syömään sillä, että sen omistajat ovat samat Filip ja Linda Langhoff kuin ihanassa michelintähditetyssä ask-ravintolassa. Olin käynyt Jordissa aiemmin lounaalla ja pidin tuolloin sienirisotosta varsinkin kun sitä oli raikastettu lemoncurdilla. Jordin houkuttavuutta lisäsi se, että kuvittelimme sinne voivan tallustella sisään ilman varausta. Tämä onnistuikin lauantaina alkuillasta, mutta meidän saapumisaikaamme vain baaritiskillä oli tilaa. Sana vain piti illallisen aikana pyyhkiä lauseesta, sillä tiskillä nautiskellessa saimme rupatella pääkokki Sylvester Soisalon kanssa ruuasta, ravintoloista ja ruokakulttuurista yleensäkin. Saimmepa yhden reseptinkin, jonka kirjasin heti ylös. 
Jordissa kaikki on luomua tai villiä, lukuunottamatta liivatetta, rypsiöljyä ja glukoosia, kertoo pääkokki. Sesongissa ollaan myös kiinni. Kaikki raaka-aineet käytetään viimeiseen asti. Maistamiemme fritattujen siitakesienien panerointi oli saatu aikaan kuivanneista leipäpaloista. Keralla tarjottiin sienipölyä ja sienimajoneesia. Juuresten kuoret kuivataan ja jauhetaan yhdessä suolan kanssa, jolloin saadaan yrttisuolaa. Tätä ihanuutta tarjottiin leivän, fenkolinäkkärin ja vatkatun voin kanssa. 
Heti ruokailun alkumetreiltä asti tunnelma oli tervetullut ja rento. Illan aikana kymmeniin kysymyksiimme vastattiin kärsivällisesti ja innostuneesti. Tuntui että kokki oli mielissään kun heidän ruokansa nostatti kysymyksiä ja mielipiteitä. 
Päädyimme ottamaan useamman annoksen jakaen ne keskenämme. Näin saimme maisteltua monenmoista ja juuri toivomaamme. Ruokainnostuksemme huomannut pääkokki maistatti meille raaka-aineita pelkälteenkin mistä olimme kovasti otettuja. Fermentoitu kyssäkaali paljastui piparjuurta matkivaksi ja savustettu keltuainen pursotettavassa olomuodossa ihan taivaalliseksi. Hauska yksityiskohta menussa on englannistamaton kalakukko - no, miettikää, fishcock. Ruokailun edetessä tilasimme vielä lisää, kun aikaa oli ja tunnelma sekä maut veivät mennessään. Annokset kuulemma vaihtuvat tiuhaan raaka-aineiden saatavuuden ja laadun mukaan. 
Jordin tartar on asiakkaiden suosikki, pääkokki Sylvester kertoo. Enpä ihmettele yhtään, sillä lähestyminen on mukavan erilainen ja suolaisen maistuva. Tiskin takaa tiirailimme miten lautaselle nostettiin aluksi fermentoitua naurista, päälle turautettiin rypsiöljymajoa, tähän ylle sormeiltiin jauhettu liha ja kruunuksi päälle yltiösuolatut karhunlaukka"kaprikset". Kokonaisuus toimi koukuttavan hyvin!
Kevyesti savustetut silakat tarjottiin kuivatun, raastetun keltuaisen ja jogurtin kanssa. Näkkärimurut toivat mukavaa rapsakkauutta keväisen kepeään annokseen. 
Lampaan vatsa oli kypsennetty vakuumissa pitkään ja prässätty sitten tiiviin litteäksi. Se tarjottiin omenamehussa kesytettyjen sipulirenkaiden ja palsternakan kanssa. Lampaan läski yhdessä hienon kastikkeen kanssa maustoi lihan todella oivallisesti. Nahkean tiivis lampaannahka oli aivan upeaa. 
Selleri tarjoiltiin monessa muodossa auringonkukansiemenien ja maidon kanssa. Tämän annoksen esittely meni suoraan sanoen hiukan ohi lammasta jo fiilistellessä. 
 
Spelttipuuro oli tehty kasvisliemeen, jonka syvä maku oli totuttua kevyempi. Se saadaan aikaan kuulemma sillä, että pitkään keittämisen sijaan kasvispalat kiehautetaan ja jätetään sitten liemeen maustamaan sitä. Pienet porkkanapalat ja yrttiöljy mielenkiintoistivat "puuroa" oivallisesti. 
Juustojen esiteltiin olevan Suomesta ja Briteistä. Jukka huokaili etenkin sinihomejuuston rakennetta ja makua. Minä ihastuin karamellisoituihin punajuuripaloihin, joiden rakenne oli ihanan sitkeä ja maku makea olematta liian äitelä. Punajuuri sopi hienosti näin valmistettuna juustojen kanssa. 
 

Pääkokki Sylvester Soisalo on hankkinut keittokokemusta paitsi ask:sta, myös maailmalta kovan tason paikoista, esimerkiksi maaemosta ja Gordon Ramsaylta. Tämä olikin hassu sattuma, sillä me olemme todennäköisesti maistelleet hänen valmistamiaan ruokiaan siis ennenkin, mutta Lontoossa. Pyydettyäni kokkia kuvaan hän halusi mukaan koko tiiminsä. Nuorilla miehillä tuntui olevan mukavan naureskeleva, mutta tarkka meininki keittiössä, jota hymyilevät tarjoilivat täydensivät hienosti.

Nautiskelumme Jordissa maksoi esitellyillä kahdeksalla annoksella ja neljällä viinilasillisella 150 euroa. Pidimme kovasti paikan tunnelmasta ja makumaailmasta. Tänne palaamme taatusti toistekin, myös lasten kanssa. 

Bloggaajista ainakin Kulinaarimurulan Jaana ja Minna blogista Kotona, keittiössä ja puutarhassa jakavat ihastuksemme Jordiin.

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Cinnamon buns - överi pulla Amerikasta

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ ARLA
Tahmaista, yltiömakeaa ja niin maistuvaa. Vuuassa likikkäin kypsennetyt pullat jäävät aivan pehmeiksi ja sisälle pullan kierteisiin lusikoitu sokeri-kanelitäyte takaa makean tahmaisuuden. Päälle levitetty tuorejuusto-voi-sokerikuorrute kohottaa homman aivan överiksi, mutta niin nautiskeltavan ihanaksi. Lapsemme pystyivät vain puolikkaaseen pullaan ja se on paljon se. Syömisen jälkeen sormien nuoleskelu ei auta, kädet pitää pestä. 
 
Cinnamon bunsit tai cinnamon rollsit - kuinka vaan- ovat koko perheen herkku. Muistan tuoneeni niitä kotiin ensimmäiseltä Amerikanmatkaltani silloiselle lapsuudenperheelleni. Jukalle on nyttemmin annettu tehtäväksi tuoda moisia ihanuuksia työmatkoiltaan. Kunnes tapahtui valaistuminen. Josko niitä tekisi kotona itse. 
Minä en ole milläänmuotoa taitava pullanleipoja, edes niiden kotimaisten korvapuustien suhteen. Siksi amerikanpullatkin päätyivät Jukan vaivaaviin käsiin ja onneksi näin. Lopputulos oli kuohkean ihana. Osansa lie silläkin, että mies suoritti homman insinöörimäisen tarkasti, myös rullamittaa apuna käyttäen. Minua tämä naurutti kovasti, mutta tarkka paakarimaakari ei siitä hämääntynyt.
Kuorrutemäärä peittää koko pullalevyn, överiyden hengessä. Jos haluat nauhaa pullien päälle, vähennä kuorrutteen määrää puoleen.

CINNAMON BUNS ELI AMERIIKAN ÖVERIPULLAT

12 kpl

taikina
2 1/3 dl Arla luomu vanhanajan täysmaitoa Suomesta
2 kananmunaa, huoneenlämpöisiä
70 g Arla laktoositon vähemmän suolaa meijerivoita huoneenlämpöiseksi pehmenneenä
9,5 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
1 dl sokeria
1 pss kuivahiivaa
öljyä

täyte
2 1/3 dl fariinisokeria
3 rkl jauhettua kanelia
70g Arla laktoositon vähemmän suolaa meijerivoita sulatettuna

kuorrute
1 pkt (150g) Arla tuorejuusto maustamaton laktoositon
50g Arla laktoositon vähemmän suolaa meijerivoita, huoneenlämpöisenä
3 ½ dl sokeria
½ tl vaniljasokeria tai ¼ tl vaniljaa
⅛ tl suolaa

Tee ensin taikina. Yhdistä jauhot ja hiiva suuressa kulhossa. Yhdistä kattilassa maitoa, voi, sokeri ja suola. Lämmitä keskilämmöllä kunnes lämpötila nousee maksimissaan 50 asteeseen. Lisää maitoseos jauhoseokseen ja riko joukkoon myös kananmunat. Sekoita taikinaa kulhossa ja jatkossa käsin tasolla. Vaivaa taikinaa, kunnes se on hyvin sileä ja joustava (tämä kestää noin 5-10 minuuttia). Sivele taikinan pinta öljyllä ja kääri taikinapallo muovikelmuun. Anna levätä peitettynä noin 15 minuuttia. 

Sekoita pienessä kulhossa fariinisokeri ja kaneli keskenään.

Kauli taikinasta 45 cm x 53 cm suorakaide (juu, Jukka mittasi rullamitalla). Levitä täytteen sulatettu voi taikinan päälle ja ripottele päälle fariinisokeri-kaneliseosta.

Kääri taikinasta pitkältä sivulta pötkö, niin että saat 53 cm pitkän taikinapötkylän. Leikkaa taikina 12 osaan rulliksi/kiekoiksi. Voitele 23 x 33 cm kokoinen vuoka voilla. Aseta rullat vuokaan pystyyn. Peitä muovikelmulla ja liinalla. Anna taikinakääröjen nousta kunnes ovat lähes kaksinkertaiset, noin 45 minuuttia. Kuumenna uuni 200 asteeseen.

Paista pullia uunissa 15 minuuttia.

Kun pullat ovat uunissa, tee kuorrute. Yhdistä tuorejuusto, voi, sokeri, vanilja ja suola sähkövatkaimella tasaiseksi vaahdoksi.

Anna pullien jäähtyä vuoassaan noin 10-15 minuuttia ja levitä kuorrute pullien päälle.

torstai 9. maaliskuuta 2017

Muheva fasaanipata sienikermalla

Kaupasta sai fasaanin kuudella eurolla. Se tuntui halvalta, tietämättä yhtään mikä on fasaanin hinta yleensä. Yksi lintu tuntui kovin pieneltä, joten ostimme kaksi.

Mietin jo etukäteen, että Darina Allenin kirjasta "Forgotten skills of cooking" saattaisi löytyä ohje linnulle. Näin kävikin. Saimme aikaan muhevan padan, jossa sienikerma täydensi hienosti fasaanin makua. Keralla tarjosimme suositeltua voista perunasurvosta, joten ihan mistään laihduttajan unelmasta illallisessamme ei ollut kyse. Sen sijaan kokonaisuus oli aivan loistava viikonloppuruoka, kun mukaan lisättiin vielä ruokaan hyvin sopinut punaviini.

Kirjasta on aiemmin kokattu herkullisella menestyksellä kermaisen sinappisia häränhäntiä ja täytettyä possun sydäntä. Tässä kirjattu resepti on määriltään muunnelma alkuperäisestä reseptistä.

Ruokaan käytetty sienikerma on muuten tosi monikäyttöinen seos. Se säilyy jääkaapissa 4 päivää ja sen voi tarpeen tullen pakastaakin. Darina Allen neuvoo käyttämään sienikermaa patojen lisäksi lisukkeena uuniperunoille, kastikkeena lampaalle, vasikalle, hampurilaisille tai kanalle, pastakastikkeeksi ja tarjoamisen sellaisenaan. Me voimme lisätä käyttökohteeksi pizzan, jossa sienikerma korvaa oivallisesti tomaattikastikkeen.

SIENIKERMA

50 g voita
175 g sipuleita
450 g metsäsieniä tuoreena, noin 50 g kuivattuna (meillä herkkutatteja)
suolaa
mustapippuria
reilu puristus sitruunaa
2 dl kermaa
lehtipersiljaa silputtuna
(1 rkl ruohosipulia)

Laita kuivatut sienet likoamaan runsaaseen veteen ainakin puoleksi tunniksi. 
Kuori ja silppua sipulit. 
Laita pannu kuumenemaan miedolla lämmöllä ja sulata puolet voista pannulla. Lisää pilkotut sipulit ja peitä kannella. Anna sipulien muhittua miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia kunnes ne ovat pehmeitä mutta eivät ole saaneet väriä. 
(Jos käytät tuoreita sieniä, ota sipulit pois pannulta ja paista sienipalat tarvittaessa erissä kuumalla pannulla.) 
Purista liotetuista sienistä ylimääräinen vesi pois siivilässä ja paina vielä siivilässä vesi pois. Lisää sienet pannulle sipulien kanssa. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunalla. 
Lisää kerma ja anna kuplia viisi minuuttia. Tarkista maku ja mausta lisää mikäli on tarvetta. Lisää silputtu lehtipersilja (ja ruohosipuli). 

FASAANIPATA PEKONILLA JA SIENIKERMALLA

300  g pekonia
2 fasaania
vehnäjauhoja, maustettuna suolalla ja mustapippurilla
450 g sipuleita
350 g porkkanoita kuorittuna ja pilkottuna
pari oksaa timjamia
7,5 dl kana- tai fasaanilientä
voita ja öljyä paistamiseen
sienikermaa yllä tehty satsi
lehtipersiljaa koristeluun

Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. 
Leikkaa pekoni paloiksi. 
Huuhtele ja kuivaa fasaani. (Luonnollisesti kyni ja perkaa ensin mikäli tarpeellista).
Leikkaa neljään-kuuteen palaan. 
Laita jauhot lautaselle, mausta. Kieritä fasaanipalat jauhossa. ravistele irti ylimääräiset jauhot. 
Paista pekoni pannulla rapeaksi ja laita pataan. 
Lisää jauhotetut fasaanipannut pannulle, lisää tarvittaessa öljyä. Paista palat kauniin ruskeiksi. Laita fasaanit pataan. 
Lisää pannulle porkkana- ja sipulipalat. Lisää voita mikäli tarpeen. Lisää myös liemi. Kiehauta ja lisää tämäkin pataan.  Mausta.
Kypsennä uunissa 30-45 minuuttia riippuen siitä miten kauan ruskistit paloja. 
Ota pata uunista. Mikäli haluat paksuntaa lientä, siivilöi se erikseen ja laita pannulle kiehumaan kokoon. Kun kastike on sopivaa, lisää siemikerma ja lihat sekä muut aineet padasta. 
Koristele lehtipersiljasilpulla. 

Fasaanipataa jäi illalliselta, joten jatkojalostimme sitä parin päivän päästä. Irrotimme lihat luista ja paloittelimme ne. Muhjaantuneet sipulit, porkkanat ja sienikerman surrautimme sauvasekoittimella tahnaksi. Lisäsimme sekaan hiukan kermaa notkistamaan "kastiketta" ja pyöräytimme tämän lämmitettynä kypsennetyn pastan sekaan. Tuli todella hyvä pastaruoka! Osan kastikkeesta pakastimme pusseissa kerta-annoksina.

Luut keitimme porkkanoiden, varsisellerin, sipulin ja laakerilehtien kanssa liemeksi. Liemen pakastimme  useaan rasiaan tulevia käyttökertoja varten. 

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Gini-baareja Barcelonassa

Espanjalaiset ovat hulluina gineihin kuten mekin. Ainahan ginit ovat kansalle maistuneet, mutta erityinen buumi on noussut ihan viime vuosina. Niinpä Barcelonasta löytää helposti miellyttäviä ginibaareja, jotka tarjoavat mitä erilaisempia ginejä ja gini-pohjaisia cocktaileja. Minulle riittää Gin and Tonic eli GT. Tässä pari suositusta Barcelonan ginibaareista. 

XIX BAR
Vuonna 2005 perustettu XIX Bar tarjoaa hyllystä arvioiden yli 50 erilaista giniä ja lisäksi omat mausteseosginit. 
Omia mausteseosginejä oli parikymmentä.

Toniceja oli lukuisia ja listalla oli valmiina kymmeniä erilaisia GT variaatioita.

Arki-iltana täällä oli varsin rauhallinen meininki ja mukavaa musaa. Maistoin pari GT:tä. Hyvän mielen paikka. Käy vaikka XIX Barissa ennen kuin menet korttelin toisessa päässä sijaitsevaan suosittuun Tickets tapas-ravintolaan, josta meillä on ollut aiemmin tarinaa. Huomaathan, että ilman pöytävarausta ei ole varmuutta päästä Ticketsiin. Minä jatkoin tuona iltana XIX Barista Quimet y Quimetiin tapaksille, josta on aiemmin myös tarinaa.

XIX Bar
Carrer de Rocafort 19 
08015 Barcelona
XIX Bar Facebookissa


OLD FASHIONED GIN TONIC &COCKTAIL BAR
Piipahdin testaamassa Old Fashioned Gin Tonic &a Cocktail Barin. Täällä oli miltei talo täysi, tosin kello oli paikallisittain ilmeisesti otollisempi kuin XIX Barissa käydessäni.
Ginejä ei ollut lähellekkään XIX Barin määriä nähtävillä, mutta useita kuitenkin.

Ginivalikoimaa listalta tutkiessa kuitenkin löytyi noin 40 erilaista giniä. Tosin valikoima oli minun silmin aika perus-ginejä.
Istumapaikkoja oli sekä baaritiskillä että reunasohvilla. Ravintola on kuin mukava pieni olohuone.

Old Fashioned Gin Tonic & Cocktail Bar
Carrer de Santa Teresa, 1, 08012 Barcelona

Pari korttelia Old Fashioned baarista sijaitsee Casa Mila, jossa kävimme perheen kesken vuonna 2012, katso se tarina täältä
Casa Milalta on kolme korttelia matkaan Gaudin suunnittelemaan näyttävään Casa Batlló taloon. Tänne pääsee myös vierailemaan, lisätietoa tästä.

Casa Battlolta taas on enää pari korttelia El Nacional ruokakeskukseen, josta on myös tarinaa blogissa.

Barcelonassa on paljon nähtävää ja koettavaa lyhyiden etäisyyksien päässä toisistaan. Pidemmät siirtymät hoituvat kätevästi vaikka metrolla.

Blog Widget by LinkWithin